Mistä Garden Helsingin tulot syntyvät – ja miksi hanke kiinnostaa sijoittajia?

Garden Helsingistä käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua. Julkisuudessa huomio kohdistuuu rakentamiskustannuksiin, projektiyhtiön talouteen, valtiontukeen ja siihen, miten hankkeen rahoitus järjestetään. Viime päivien uutisointi on myös keskittynyt siihen, miten Suomen muut monitoimiareenat pärjäävät taloudellisesti.

Haluamme avata, millaiseen liiketoimintaan Garden perustuu, mistä sen kassavirta syntyy ja miksi erilaiset sijoittajat voivat nähdä hankkeessa merkittävää arvoa. Garden on tapahtumien, liikunnan, urheilun, matkailun, ravintolapalveluiden, yritystapahtumien ja kaupunkielämän ympärille rakentuva kokonaisuus, joka hyödyntää modernia teknologiaa. Juuri tästä syystä sen taloutta ei voi tarkastella samalla tavalla kuin tavallisen kiinteistöhankkeen tai yksittäisen tapahtumapaikan taloutta.

Moderni areena ei elä pelkillä tapahtumavuokrilla

Monelle tulee ensimmäisenä mieleen, että areena saa tulonsa tapahtumajärjestäjien maksamista vuokrista. Todellisuudessa nykyaikaisen areenan liiketoiminta on paljon monipuolisempaa.

Tulovirtoja syntyy muun muassa tapahtumien käyttöoikeusmaksuista, lipunmyynnistä, aitioista, klubipaikoista, ruoka- ja juomapalveluista, markkinointioikeuksista, nimikumppanuuksista, pysäköinnistä sekä erilaisista kaupallisista palveluista. Lisäksi Garden-kokonaisuuteen kuuluu Nordiksen toiminta sekä liikunta- ja tapahtumatilat, joiden käyttö tuottaa omat kassavirtansa.

Menestyneen areenan talous perustuu useiden rinnakkaisten tulovirtojen yhdistelmään eikä yhden liiketoiminnan varaan.

Modernin areenan menestys riippuu myös siitä, kenelle arvo kertyy.

Viime päivinä julkisessa keskustelussa on viitattu useasti monitoimiareenoiden taloudellisiin haasteisiin. Keskustelussa jää kuitenkin usein huomiotta yksi keskeinen kysymys: kenelle tapahtumien synnyttämä arvo lopulta kertyy?

Tapahtumat synnyttävät liiketoimintaa monille eri toimijoille samanaikaisesti. Areenan omistajan lisäksi hyötyjiä ovat esimerkiksi ravintolaoperaattorit, lipunmyyntiyhtiöt, tapahtumajärjestäjät, sponsorit, hotellit, teknologiatoimittajat ja monet muut palveluyritykset. Jos merkittävä osa liiketoiminnasta on ulkoistettu, voivat tapahtumien synnyttämät tuotot näkyä ennen kaikkea näiden kumppaneiden tuloksissa. Samalla itse areenayhtiölle jää suhteellisesti pienempi osuus arvonmuodostuksesta.

Tästä syystä yksittäisen areenayhtiön tuloslaskelma ei yksin kerro koko totuutta siitä, kuinka hyvin tapahtumaekosysteemi toimii tai kuinka paljon arvoa se tuottaa yhteiskunnalle.

Gardenin tavoitteena on rakentaa liiketoimintamalli, jossa mahdollisimman suuri osa tapahtumien tuottamasta arvosta tukee myös itse areenan pitkän aikavälin taloutta. Tavoitteena ei ole ulkoistaa kaikkea liiketoimintaa, vaan rakentaa kumppanuuksia, joissa areena, operaattorit ja palveluntuottajat menestyvät yhdessä.

Nokia Arena kertoo myös toisen tarinan

Julkisessa keskustelussa Nokia Arena nostetaan tällä hetkellä usein esimerkiksi monitoimiareenoiden taloudellisista haasteista. Tämä on ymmärrettävää, mutta samalla kuva jää helposti yksipuoliseksi.

Tampereen areena on tuonut kaupunkiin uusia tapahtumia, matkailijoita, hotelliyöpymisiä, ravintola-asiakkaita ja kansainvälistä näkyvyyttä. Samalla tapahtumat ovat luoneet liiketoimintaa lukuisille eri yrityksille.

On myös hyvä huomata, että Nokia Arenan toimintaympäristö poikkeaa monilta osin Gardenista. Tampereella areena palvelee kahta Liiga-seuraa, mikä asettaa omat reunaehtonsa tapahtumakalenterille ja tilankäytölle. Lisäksi suuri osa tapahtumatalouden arvosta syntyy areenan ympärillä toimiville kumppaneille. Ravintolatoiminta, lipunmyynti, tapahtumatuotanto, sponsorointi ja matkailu voivat olla erittäin kannattavaa liiketoimintaa, vaikka itse areenakiinteistön taloudellinen rakenne näyttäisi erilaiselta.

Gardenin liiketoiminnan suunnittelussa on erittäin tärkeää tehdä oikeita päätöksiä siitä, mitä operoidaan itse ja mitä ulkoistetaan.

Tarvitaanko Helsinkiin todella 20 000 katsojan areena?

Moni on kysynyt, tarvitseeko Helsinki juuri 20 000 katsojan monitoimiareenaa.

Kysymys on perusteltu, mutta samalla hieman harhaanjohtava. Gardenia ei suunnitella areenaksi, joka toimii vain kaikkein suurimmissa tapahtumissa.

Suuren kapasiteetin tarkoituksena on mahdollistaa sellaiset kansainväliset konsertit, urheilutapahtumat ja viihdetuotannot, joista Helsinki nykyisin usein kilpailee muiden kaupunkien kanssa. Suuret kiertueet tekevät päätöksiä kapasiteetin, saavutettavuuden ja tuotannollisten mahdollisuuksien perusteella, ja juuri näihin tarpeisiin Garden vastaa. Suuri kapasiteetti mahdollistaisi myös urheilun arvokisojen järjestämisen.

Samaan aikaan areena on suunniteltu joustavaksi. Katsomorakenteita voidaan mukauttaa tapahtuman mukaan, jolloin kapasiteettia voidaan käyttää huomattavasti pienempänä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Garden pystyy kilpailemaan myös sellaisten tapahtumien houkuttelemisesta, jotka nykyisin järjestetään pienemmissä areenoissa.

Kysymys ei siis ole siitä, tarvitseeko Helsinki joka ilta 20 000 katsojan areenaa. Kysymys on siitä, tarvitseeko Helsinki areenan, joka pystyy palvelemaan sekä suurimpia kansainvälisiä tapahtumia että pienempiä tapahtumia tehokkaasti.

Nordiksen uudistus on yhtä tärkeä osa hanketta

Gardenista puhuttaessa huomio kohdistuu usein uuteen pääareenaan. Yhtä merkittävä osa hanketta on kuitenkin Nordiksen tulevaisuus. Nordiksen uudistamisen tavoitteena on luoda Helsinkiin noin 4 000 katsojan moderni tapahtuma- ja liikunta-areena. Tällaiselle tilalle on pääkaupunkiseudulla tunnistettu tarve jo pitkään.

Uudistettu Nordis mahdollistaisi esimerkiksi koripallon, salibandyn, cheerleadingin, voimistelun ja monien muiden lajien harjoittelun ja tapahtumat nykyistä paremmissa olosuhteissa. Samalla se tarjoaisi vaihtoehdon konserteille, yritystapahtumille ja muille tilaisuuksille, jotka eivät tarvitse suurimman areenan kapasiteettia.

Tämän vuoksi Garden ei käytännössä tarkoita yhden uuden areenan rakentamista. Se tarkoittaa samalla myös uuden keskikokoisen tapahtuma- ja liikuntakeskuksen syntymistä Helsingin ytimeen.

Miksi myös sijoittajat ovat kiinnostuneita?

Kun areenan liiketoiminta perustuu useisiin eri tulovirtoihin, on luonnollista, että myös mahdollisia sijoittajia on monenlaisia.

Kiinnostusta voivat nähdä esimerkiksi areenaoperaattorit, ravintola- ja palvelutoimijat, institutionaaliset sijoittajat, eläkerahastot sekä muut pitkäjänteiset pääomasijoittajat.

Kaikkia yhdistää sama ajatus: tapahtumatalous on kasvava toimiala, jonka ympärille syntyy merkittävää liiketoimintaa.

Ruoka- ja juomatoimijoille tapahtumat tuovat asiakasvirtoja. Operaattoreille areena tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa tapahtumaliiketoimintaa. Institutionaalisille sijoittajille keskeinen vetovoimatekijä on pitkäaikainen kassavirta. Kaupungille puolestaan merkitystä on ennen kaikkea hankkeen synnyttämillä laajemmilla vaikutuksilla.

Miksi myös Helsingin kaupunki voisi nähdä Gardenin kiinnostavana sijoituksena?

Tapahtumat tuottavat jo nykyisin Helsingille merkittävää hyötyä. Ne tuovat matkailijoita, lisäävät hotellien käyttöastetta, kasvattavat ravintoloiden myyntiä, luovat työpaikkoja, vahvistavat palveluita ja lisäävät kaupungin kansainvälistä näkyvyyttä. Tätä kaikkea edesauttaa Gardenin ja Nordiksen hyvä sijainti. Näistä hyödyistä suuri osa syntyy kaupungille riippumatta siitä, omistaako se tapahtumapaikkoja vai ei.

Teknologisesti moderni ja riittävän iso monitoimiareena on myös osa kaupungin yleistä vetovoimaa ja houkuttelevuutta koko ajan kiristyvässä kansainvälisessa kilpailussa osaajista ja investoinneista.

Jos kaupunki olisi mukana omistajana, se ei olisi ainoastaan tapahtumien mahdollistaja, vaan myös osallinen niiden synnyttämässä arvonluonnissa. Tällöin kaupunki hyötyisi edelleen matkailusta, verotuloista, työpaikoista ja palveluiden kysynnän kasvusta, mutta sillä olisi mahdollisuus hyötyä myös itse investoinnin arvonnoususta ja taloudellisesta menestyksestä.

Investointi tulevaisuuden Helsinkiin

Garden Helsinkiä on helppo tarkastella rakennushankkeena. Kyse on kuitenkin tapahtumien, liikunnan, kulttuurin, matkailun ja palveluiden ympärille rakentuvasta ekosysteemistä, joka voi tuottaa arvoa kymmenille erilaisille toimijoille samanaikaisesti. Se voi houkutella Helsinkiin uusia tapahtumia, kasvattaa matkailua, luoda työpaikkoja ja vahvistaa kaupungin kansainvälistä vetovoimaa. Siksi Gardenin kohdalla olennaisin kysymys ei ole se, paljonko areena maksaa. Olennaisempi kysymys on, kuinka paljon arvoa se luo, ja kenelle tuo arvo tulevaisuudessa kuuluu. Kun liiketoimintamalli rakennetaan oikein, hyötyjiä voivat olla samanaikaisesti areenayhtiö ja sen omistajat, kaupunki, palveluyritykset, tapahtumatoimiala, ja ennen kaikkea ne sadattuhannet ihmiset, jotka käyttävät areenaa vuosikymmenten ajan.